Lapsen nimen valinta on usein yksi vanhemmuuden ensimmäisistä päätöksistä. Usein nimi valitaan tunteella ja hyvä niin. Mimellä on kuitenkin hyvin konkreettisia vaikutuksia lapsen elämään: miten se lausutaan, kirjoitetaan, muistetaan ja joskus myös miten se altistaa väärinymmärryksille tai kiusaamiselle. Alla on koottuna käytännönläheisiä vinkkejä nimen valitsemiseen.

1. Sekoittuvat kirjoitusasut

Jos nimi muistuttaa hyvin paljon yleisempää nimeä, lapsi voi joutua jatkuvasti korjaamaan muita. Esimerkiksi Saara → Sara, Eemil → Emil, Artturi → Arttu tai Henry → Henri voivat helposti sekoittua. Erityisesti jos lapsen nimi on näistä se harvinaisempi muoto, saatetaan se automaattisesti muuttaa itselle tutumpaan versioon. Kannattaa muistaa, että harvinaisuus voi myös riippua kuulijan iästä tai äidinkielestä. Esimerkiksi Saara saattaa olla Saraa tutumpi yli nelikymppisille, vaikka Sara onkin elossa olevien etunimenä suositumpi. Puolestaan suomenruotsalainen Henri saattaa äidinkielensä takia helposti muuntua Henryksi, vaikka Henri onkin Suomessa etunimenä Henryä yleisempi. Nimivauvalle.fi on oiva apu nimen eri kirjoitusasujen ja yleisyyksien vertailuun.

Myös Suomessa ei-tyypillisiä kirjaimia sisältävät nimet voivat aiheuttaa toistuvaa selittelyä. Esimerkiksi Nico ja Niko lausutaan suomeksi lähes samalla tavalla, mutta kirjoitusasu täytyy usein erikseen täsmentää “Nico, c:llä.” Sama koskee usein w- ja x-kirjaimia sisältäviä nimiä (Wille/Ville, Alexandra/Aleksandra).

Kolmas kirjoitusasultaan helposti sekoittuva piirre nimessä on väliviiva. Koska väliviiva ei kuulu lausuttaessa, kuulostavat Marja-Leena ja Marjaleena samoilta. Tällaisen nimen kohdalla kannattaa tottua ohjeistamaan nimen kirjoittajaa esimerkiksi "Se kirjoitetaan Marja väliviiva Leena" tai "Se kirjoitetaan Marjaleena yhteen ja leena pienellä".

Kaikissa kolmessa tapauksessa sekoittuva kirjoitusasu ei ole kovin vakava asia, mutta pitkällä aikavälillä jatkuva nimen kirjoitusasun tai ääntämisen korjaaminen voi turhauttaa.

2. Kansainvälinen lausuttavuus ja kirjoitettavuus

Jos on mahdollista, että lapsi tai perheenne asuu tai työskentelee tulevaisuudessa ulkomailla, nimen helppo lausuttavuus muilla kielillä voi helpottaa arkea. Vieraan kielen äänteet korvautuvat helposti puhujalle tutummilla äänteillä.

Monille ei-suomea puhuville erityisen vaikeita ovat:

• tuplakonsonantit ja tuplavokaalit
• ä ja ö -äänteet
• suomalainen r-äänne

Tästä syystä nimet kuten Mikko, Seppo, Tuula, Väinö ja Ritva voivat olla kansainvälisessä ympäristössä haastavia nimiä.

Ääkkösten ja öökkösten kohdalla kannattaa myös muistaa, että kirjaimia ei löydy kaikista näppäimistöistä. Tämä vaikuttaa konkreettisesti siten, että esimerkiksi lentolippuja ostaessa pitää muistaa käyttää sellaista versiota nimestä, jossa ä:t on korvattu ae:lla, ö:t on korvattu oe:lla ja å:t on korvattu aa:lla. Esimerkiksi Väinö pitää muistaa varata nimellä Veainoe ja Åke nimellä Aake. Jos varauksen tekee väärällä nimellä, saattaa reissusta tulla aiottua kalliimpi.

3. R- ja s-äänteet

Lapset oppivat oman äidinkielensä äänteet yleensä viimeistään 5–7-vuotiaana, mutta vaikeampien äänteiden kohdalla myöhemminkin. Suomen kielessä vaikeimmat äänteet ovat r ja s. Jotkut vanhemmat päättävät tietoisesti välttää nimiä, joissa r- tai s-äänne ovat keskeisessä roolissa. Erityisesti r- ja l-äänteitä yhdessä sisältävät nimet voivat olla ärrävikaiselle haastavia. Esimerkiksi nimet kuten Kaarlo tai Ulrika ovat erityisen vaikeita.

R- ja s-kirjaimia ei missään nimessä kannata välttää, mutta niiden vaikeus kannattaa tiedostaa. Ärrävika on ainakin osittain periytyvä, joten asiaa kannattaa mahdollisesti harkita enemmän, mikäli jommalla kummalla vanhemmista on ollut jokin puhevika.

4. Nimen taivutusmuoto

Mikäli nimi on erisnimen lisäksi myös jokin tavallinen substantiivi, saattavat taivutusmuodot aiheuttaa päänvaivaa. Esimerkiksi substantiivit helmi, satu ja ahti taipuvat genetiivimuodossa helmen, sadun ja ahdin. Nimet Helmi, Satu ja Ahti puolestaan taipuvat genetiivimuodossa Helmin, Satun ja Ahtin. Jos valitset tällaisen nimen lapselle, saatat joutua ohjeistamaan muita nimen oikeanlaisesta taivuttamisesta.

5. Sanamuunnokset

Etu- ja sukunimi yhdessä voivat muodostaa tahattomia sanamuunnoksia tai humoristisia mielleyhtymiä. Esimerkiksi Arja Kurki ja Jussi Hämäläinen voivat herättää joissain kuulijoissa hilpeyttä. Erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa nimet ovat valitettavan usein sanaleikkien kohteena. Kiusaamista on Suomessa tutkittu laajasti, ja esimerkiksi THL:n koulukiusaamista käsittelevät koosteet sekä MLL:n materiaalit kiusaamisen ehkäisystä muistuttavat, että pieniltäkin tuntuvat erot voivat tehdä lapsesta huomion kohteen.

Kiusaamista ei voi täysin ennustaa tai estää nimivalinnalla, mutta koko nimen ääneen lausuminen ja pienen "testikierroksen" tekeminen on usein järkevää.

6. Mielleyhtymät

Useimmat nimet yhdistyvät johonkin tiettyyn ihmisjoukkoon tai kieleen. Esimerkiksi nimi Leif yhdistyy suomenkielistä helpommin suomenruotsalaiseen tai romaniin. Puolestaan Ali yhdistyy helposti muslimimaihin. Monikulttuurisissa perheissä, joissa lapsen nimen voi valita esimerkiksi kahden kielialueen nimistä, voi olla fiksua miettiä, että missä maassa lapsi tulee luultavasti asumaan, ja valita sille kielialueelle tyypillisempi nimi. On hyvin valitettava tosiasia, että Suomessa esiintyy rasismia ja että ihmisiä syrjitään esimerkiksi nimestä tehtyjen oletusten perusteella. On kuitenkin esimerkiksi totta, että ulkomaalaistaustainen nimi heikentää työllistymismahdollisuuksia. Aihe on vaikea, mutta voi olla järkevää miettiä lapsen nimeä myös tältä kantilta. On olemassa paljon myös nimiä, jotka ovat yleisiä useilla kielialueilla. Esimerkiksi nimi Niko sopii hyvin suomalaiseen tai albanialaiseen kulttuuriin ja nimi Riku sopii hyvin suomalaiseen tai japanilaiseen kulttuuriin.

7. Merkitykset muissa kielissä

Joillakin nimillä voi olla ei-toivottuja merkityksiä muissa kielissä. Esimerkiksi Timo tarkoittaa espanjassa huijausta tai petosta. Nimen merkitykset muilla kielillä kannattaa tarkistaa googlaamalla.

8. Yleisyys ja harvinaisuus

Nimen yleisyyttä kannattaa ainakin miettiä. Nimivauvalle.fi sivustolta näet käyttäjäystävällisessä muodossa DVV:n Nimipalvelun käyttötilastot ja voit tarkistaa:

• kuinka yleinen nimi on
• mihin ikäryhmiin se painottuu
• onko nimen suosio nousussa tai laskussa

Yleinen nimi sulautuu helposti joukkoon, harvinainen erottuu. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Nykyaikana kannattaa myös miettiä mahdollisia täyskaimoja. Esimerkiksi erittäin yleisten nimien kohdalla helposti muistettavan sähköpostiosoitteen saaminen voi olla vaikeampaa.

Lopuksi

Hyvä nimi ei ole vain kauniin kuuloinen, vaan se on myös toimiva käytännön elämässä. Usein paras nimivalinta löytyy tunteen ja harkinnan yhteistyöllä.

Hyvä nimi:

• on helppo lausua ja kirjoittaa
• ei vaadi jatkuvaa korjailua
• kestää lapsuuden lisäksi aikuisuuden
• tuntuu perheestä omalta

Täydellistä nimeä tuskin on, mutta harkiten valittu nimi voi tehdä lapsenne arjesta helpompaa. Lue myös, miten nimilaki rajaa ja ohjaa nimivalintoja ja mitä 2020-luvun nimitrendeistä voi oppia oman lapsen nimeä pohtiessa.