Vauvan syntymään liittyy usein voimakas kulutuspuhe. Listat, suositukset ja mainokset luovat mielikuvan, että vauva tarvitsee paljon tavaraa. Todellisuudessa vauvan perustarpeet ovat yksinkertaisia ja liika tavara voi jopa kuormittaa arkea.

Vähäisempi määrä tavaraa ei välttämättä tarkoita puutetta, vaan se voi osoittaa harkintakykyä.

Mitä vauva oikeasti tarvitsee?

Ensimmäisten kuukausien aikana vauvan keskeiset tarpeet ovat:

• ravinto
• uni ja lepo
• puhtaus
• turvallisuudentunne ja
• läheisyys

Listan lähteinä on käytetty Terveyskylän ja Terveyskirjaston artikkeleja. Perustarpeiden täyttäminen ei edellytä tavaroita, vaan ensisijaisesti aikaa ja läsnäoloa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) painottaakin lapsiperheiden hyvinvointia käsittelevissä koosteissa, että vanhemmuuden voimavarat ja arjen tuki ovat keskeisiä vauva-arjessa pärjäämisen kannalta. Tämä muistuttaa siitä, että vanhempana "onnistuminen" ei ole kiinni tavaroista. Varhaiseen vuorovaikutukseen löytyy hyvää ja käytännönläheistä tietoa myös MLL:ltä. Vauvaa ei kiinnosta rattaiden tai vaatteiden merkki. Oikeastaan vauva ei edes erota värejä ensimmäisinä viikkoina. Jos sinua vanhempana kiinnostaa tuotteiden merkki ja brändi, on se ihan OK, mutta voi silti olla järkevää myös miettiä perimmäisiä syitä ajatustesi taustalla.

Tavaramäärä ja henkinen kuormitus

Vauva-arki kuormittaa jo valmiiksi (voimakkaat tunteet, unenpuute, vastuu vauvan hyvinvoinnista, elämänrytmin muutos, toipuminen synnytyksestä yms.). Jos tavaraa on paljon, arkeen voi tulla lisää:

• päätöksentekokuormaa ("mikä näistä toimii?")
• optimoinnin tunnetta ("pitäisikö hankkia vielä X?")
• järjestelyn ja siivouksen tarvetta

Tutkimuksissa on havaittu, että kodin kaaos voi lisätä stressiä ja heikentää hyvinvointia. Esimerkiksi julkaisussa "The causal effect of household chaos on stress and caregiving" (2021) havaittiin tavarapaljouden lisäävän vauvan hoitamisen aiheuttamaa sterssiä. Lisäksi kulutussuuntautuneisuuden ja heikomman hyvinvoinnin välisestä yhteydestä on laajoja meta-analyysejä "The relationship between materialism and personal well-being: A meta-analysis" (2014). Vaikka mainokset muuta väittävätkin, tavaran vähentäminen ja ostohalujen hillitseminen voivat jopa parantaa hyvinvointia.

Kestävä kulutus vauva-aikana

Vauva käyttää suurinta osaa tavaroista vain lyhyen ajan. Siksi vauva-aika on poikkeuksellisen hyvä hetki tehdä kestäviä valintoja:

• vähennä (osta vasta tarpeeseen)
• lainaa tai vuokraa (lähipiiri, kirjasto, vuokrauspalvelut)
• osta käytettynä (uusiokäyttö vähentää tuotannon tarvetta)
• kierrätä eteenpäin heti kun jää tarpeettomaksi

Kestävän kulutuksen kannalta tärkeintä on kulutuksen vähentäminen. Vähentämisen vaikutus ympäristöön on suurempi kuin uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen, vaikka nekin ovat tärkeitä. Muun muassa OECD:n raportti kuvaa tätä hierarkiaa selkeästi. Second hand -ilmiö voi jopa lisätä vaatteiden kokonaiskulutusta, sillä hutiostoksia ja materiaalikuormaa on helpompi perustella jos tuotteet on ostettu käytettynä. Voit lukea myös tämän Helsingin sanomien artikkelin aiheesta (juttu maksumuurin takana). Kiertotalouden näkökulmasta uudelleenkäyttö ja kulutuksen vähentäminen ovat keskeisiä keinoja myös ilmasto- ja luontovaikutusten pienentämisessä (esim. Sitran kooste kiertotaloudesta ja päästövähennyksistä). Muista siis: kaikista kestävin tapa kuluttaa on olla kuluttamatta.

Vähemmän on enemmän

Vauva ei tarvitse tavaroita vaan hoivaa. Onnistunut vanhemmuus vaatii ensisijaisesti rauhaa, tukea ja tilaa palautua. Vähemmän tavaraa voi olla yksi konkreettinen keino helpottaa arkea ja keskittyä siihen, mikä on olennaista. Vähemmän tavaraa tarkoittaa:

• vähemmän kuluja
• ympäristöystävällisyyttä
• enemmän tilaa levolle ja läsnäololle

Kun seuraavan kerran näet netissä tai mainoksessa väitteen siitä, että tuote helpottaa tai yksinkertaistaa vauva-arkea, kannattaa miettiä asiaa vielä kerran ennen ostopäätöstä.

Lue myös Nimivauvalle.fi:n konkreettiset vinkit kirpputoreihin, ja vinkkimme siihen, mitä tavaroita vauva oikeasti tarvitsee.