Suomen perhevapaat uudistettiin vuonna 2022. Uudistuksen keskeinen tavoite oli jakaa hoivavastuuta tasaisemmin vanhempien kesken, sekä edistää tasa-arvoa työelämässä ja perheissä. Aiempi järjestelmä johti käytännössä siihen, että äiti jäi kotiin pidemmäksi aikaa ja isän vanhempainvapaat jäivät lyhyiksi. Uusi perhevapaamalli pyrkii muuttamaan tätä rakennetta, mutta lainsäädäntö yksin ei vielä takaa tasa-arvoisempaa arkea. Vanhempainvapaauudistus on ensimmäisten vuosien perusteella ollut toimiva, sillä isät ovat pitäneet uudistuksen jälkeen keskimäärin puolitoista kuukautta aiempaa pidempia perhevapaita.

Mitä perhevapaauudistuksessa muuttui?

Vuoden 2022 perhevapaauudistuksessa molemmille vanhemmille myönnettiin yhtä suuri määrä vanhempainvapaata. Kummallakin vanhemmalla on oma, pääosin henkilökohtainen osuutensa, jota ei voi siirtää kokonaan toiselle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että:

• molemmilla vanhemmilla on yhtä pitkä vanhempainvapaa
• vapaat ovat henkilökohtaisia, eikä niitä voi kokonaan siirtää toiselle
• järjestelmä kannustaa molempia osallistumaan vauvan hoitoon varhaisessa vaiheessa

Uudistuksen sisällöstä ja vapaisiin liittyvistä käytännöistä kerrotaan tarkemmin Kelan perhevapaita koskevilla sivuilla sekä sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaauudistusta käsittelevässä kokonaisuudessa.

Miksi perhevapaita haluttiin jakaa tasaisemmin?

Perhetutkimuksessa on pitkään havaittu, että varhainen hoivavastuu vaikuttaa pysyvästi siihen, miten vanhemmuus ja arjen vastuut jakautuvat myöhemmin. Jos toinen vanhempi jää yksin päävastuuseen vauva-ajaksi, sama asetelma jatkuu usein myös lapsen kasvaessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapsiperheitä koskevissa analyyseissä todetaan, että hoivavastuun epätasainen jakautuminen on yhteydessä vanhempien kuormitukseen ja sukupuolten väliseen epätasa-arvoon työelämässä.

Lisäksi useat tutkimuskoosteet osoittavat, että isän varhainen osallistuminen hoivaan tukee lapsen sosioemotionaalista kehitystä ja vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Näitä vaikutuksia käsitellään myös Väestöliiton vanhemmuutta koskevissa aineistoissa.

Miksi muutos ei näy arjessa automaattisesti?

Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa tasaisemman jaon, perheiden päätöksiin vaikuttavat edelleen monet käytännön tekijät:

• vanhempien väliset palkkaerot
• työpaikkojen asenteet ja käytännöt
• totutut roolit ja odotukset
• epävarmuus omasta osaamisesta vauvan hoidossa

Kelan tilastoista käy ilmi, että isät käyttävät vanhempainvapaita aiempaa enemmän, mutta edelleen selvästi vähemmän kuin äidit. Tämä kertoo siitä, että rakenteet muuttuvat nopeammin kuin kulttuuriset käytännöt.

Jaettu vanhempainvapaa ja arjen vastuut

Perhevapaan jakaminen ei koske vain aikaa, vaan myös vastuuta. Jos toinen vanhempi käyttää vapaat, mutta arjen suunnittelu, ennakointi ja kokonaisvastuu jäävät silti pääosin toiselle, tasa-arvo ei toteudu täysimääräisesti.

Perhevapaiden tasaisempi käyttö tarjoaa mahdollisuuden myös vastuun ja metatyön tasaisempaan jakautumiseen. Tämä edellyttää kuitenkin tietoista keskustelua ja sopimista perheessä. Vanhempien välisen keskustelun merkitystä jaksamisen ja arjen toimivuuden kannalta korostetaan esimerkiksi MLL:n vanhemmuuden tukimateriaaleissa.

Miten perhe voi hyödyntää jaettua vanhempainvapaata käytännössä?

Jaettu vanhempainvapaa tukee tasa-arvoa parhaiten silloin, kun perhe:

• suunnittelee vapaat yhdessä ja hyvissä ajoin
• huomioi sekä taloudelliset että jaksamiseen liittyvät tekijät
• antaa molemmille vanhemmille mahdollisuuden opetella vauva-arjen rutiinit alusta asti
• hyväksyy, että vanhemmuus opitaan tekemällä

Tutkimusten mukaan varhainen vastuun jakaminen lisää molempien vanhempien varmuutta hoivatyössä ja madaltaa kynnystä osallistua arkeen tasavertaisesti myös myöhemmissä elämänvaiheissa.

Lopuksi

Jaettu vanhempainvapaa on merkittävä rakenteellinen muutos suomalaisessa perhepolitiikassa. Se luo mahdollisuuden tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen, mutta ei automaattisesti muuta perheiden arkea.

Todellinen muutos syntyy vasta silloin, kun perhevapaat nähdään yhteisenä investointina perheen hyvinvointiin eikä vain hallinnollisena etuutena. Kun aika, vastuu ja arjen kokonaisuus jaetaan tasaisemmin jo vauva-aikana, vaikutukset voivat kantaa pitkälle lapsuuteen ja koko perhe-elämään.

Lue myös, miten vastuuta voi jakaa arjessa käytännössä ja miksi isän varhainen osallistuminen hyödyttää koko perhettä.